keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Ned O'Keefen kurssi Kotikoskilla 25.-26.4

Vuosi sitten osallistuin yhtenä päivänä Nedin kurssille  Magdan kanssa. Koska minulle tarjoutui mahdollisuus ostaa ylimääräinen passi, sain myös Rhosin lampaille. Tuohon aikaan Rhos ei ollut juuri lainkaan käsissä ja sillä oli suuri halu eläimille. Intensiivisyys ja ulkoasu pelottivat lampaita, jotka reagoivat koiraan voimakkaasti. Tämä taas aiheutti Rhosissa suuria tunteita ja se pyrki kontrolloimaan lampaita niillä keinoilla mitä se tiesi. Lyhyesti kiteytettynä homma ei ollut oikein hanskassa. Ned sai kuitenkin Rhosin minulle siihen tilaan, että pystyin/uskalsin alkaa viemään sitä lampaille myös itse. Ratkaisu oli osittain vedellä täytetyt vesipullot, joiden avulla koira saatiin irti kuplasta ja ajattelemaan.

Tänä vuonna kurssi oli kaksipäiväinen ja neljästä passista käytin lauantaina yhden passin Magdalle hakujen muistutteluun ennen kisakautta. Ned muisti Rhosin vuoden takaisesta. Hän halusi alkuun nähdä missä jamassa koira on tällä hetkellä. Bobbyn kurssin vaikutukset eivät kantaneet kovinkaan hyvin tänne asti, sillä treenaminen oli jäänyt yhteen kertaan. Muihin kurssin koiriin verrattuna Rhosin kohdalla tehtiin sellainen poikkeus, että Ned astui Rhosin ohjaksiin melkein heti. Alkuun yritin seurata mukana, mutta tehtävä osoittautui pian sen verran haastavaksi, että jäin seuraamaan sivusta. Ned työsti Rhosia kaikki kolme passia. Sunnuntain toisen passin lopussa Rhos teki jo yli 150 m:n hakuja, liikkui enimmäkseen flänkeillä avoimena ja jopa liioitellun hitaasti ja ajoi edellä. Loppuhuipennukseksi Ned lastasi Rhosilla lampaat traikkuun, mihin ne eivät halunneet mennä! Itse istuin viimeisen passin Anjan autossa (pieni mies oli joutunut henkisesti sen verran lujille, että oli parempi, ettei se tiennyt missä olin) joten missasin pahasti lastauksen. Pystyin vain muiden kurssilaisten reaktiosta sekä Nedin äänestä päättelemään mitä tapahtui.

Sain myöheemin Nediltä viestin, missä hän kirjoitti: i am delighted for you rhos is a smashing young dog for his age you will have lots of happy times with him and of coarse the odd not so happy times
smilehymiö

Kurssipellon laidalla, Pihlström eli Pirlo tarkkailemassa

Rhos ja Ned "aseet" valmiina

Kurssilaisia

Matin Puuhkan nostatusta. Kun liikutaan Pick Upilla, on koiralla enemmän työtä

Puuhka tasapainottaa

Näkymä Anjan autosta eli muut katsomassa lastausta

Ja minä istun edelleen autossa....

Elisalle kiitos tästä kuvasta

Pirlon huvipuisto

tiistai 5. toukokuuta 2015

Bobby 18.5 II passi ja 19.5

18.4 II passi


Kun otin Rhosin pellon laidalle ennen toista passia, se ei todellakaan ollut erityisen innokas seuraamaan edellisen koiran treeniä. Jatkoimme siitä mihin olimme jääneet. Alkuun vähän poispäinajoa, Bobby kaukana liinasta ptäen varmistaen stopin. Aika pian siirryimme peruskuljetusasetelmaan niin, että myös Bobby ja Anja kulkivat lampaiden edellä. Lampaat pitivät etäisyyttä meihin (ja nämä liikkuivat kevyesti koiran alta) ja koiran piti pitää riittävä etäisyys lampaisiin. "Stand" oli stand ja siihen asentoon pysähdyttiin ja siinä seistiin, kunnes toisin sanottiin (ja Bobbyn tavalla puhua, koira joutui välillä seisomaan useta minuutteja). Useinmiten Rhos pysähtyi oikeaan asentoon, mutta tippui osittain henkisestä väsymisestä maahan. Välilllä riitti, että otin askelia koiraa kohti ja se korjasi asentonsa. Toisinaan se ei kuitenkaan noussut tai lähti pyrkimään pois tilanteesta. Silloin joko kävelin  koiran luokse ja nostin Rhosin jaloilleen ja nyppäsin hihnasta sanoen painokkaan "standin" tai mikäli se oli liikkunut, palautin sen paikalleen, nyppäisy ja "stand". Minun ehti jo käydä koiraa hetkittäin sääliksi,sillä se oli henkisesti lujilla. Ehdin kuitenkin kerran nähdä pienen pilkahduksen Rhosin silmässä ja sillä samalla hetkellä se lähti laajalle kaarelle oikealle kiertääkseen kivikon päästäkseen lampaille. Koira sai juosta rauhassa ja minun piti vain juosta kohti liinaa. Liina kiristyi juuri sopivasti sähkötolpan kautta eli sain koiran pysäytettyä lähes juoksulinjalle. Kävelin rauhassa sen luokse, vein sen takaisin siihen kohtaan, mistä se oli lähtenyt ja napakka "stand". Koira sai hyvän opetuksen siitä, että se ei pääse painetta tai minua karkuun. Tämän jälkeen jatkoimme hetken ja treenin lpuksi Rhos sai lähestyä lampaita hitaasti ja painaa niitä aitaa vasten.

Askeleet kohti koiraa riittivät korjaamaan asennon

"walk on"

"stand"

"walk"

"stand"

19.4

 

Yövyimme toisenkin yön Sorundassa Majatalon yhteydessä olevassa mökissä, minne sai ottaa koiria sisään. Varauksen yhteydessä ei  kuitenkaan selvinnyt että mökistä puuttui sekä wc että vesi. Jos tätä pikkuseikkaa ei lasketa, oli majapaikka ihan siisti ja vastapäinen pelto tarjosi hyvän pissatuspaikan.

Mökki oikealla, kuva Majatalon yläkerrasta.

Sunnuntaina otin ensimmäiselle passille Rhosin. Pyysin Bobbyn näkemystä siitä, kuinka lähtisin rakentamaan hakua. Bobbyn ajatus oli opettaa Rhos flänkkäämään lampaiden ympärillä hitaasti ilman, että se saa ottaa kontaktia eläimiin. Tämä rakennetaan ajopiiskan (ja liinan) avulla sitkeää ja hidasta painetta käyttäen. Koska Rhosilla ei ole piiskaa käytetty, piti se ensin esitellä sille. Vein Rhosin lähemmäksi aitaa ja liina pantiin kiertämään tolpan ympäri  eli itse seistään koiran edessä, mutta koiraa pystytetään tarvittaessa pysäyttämään tai vetämään taaksepäin). Rhos oli valmiiksi hyvin varuillaan ja kun jätin sen yksin, se meni aidan viereen istumaan. Kutsuin sen pois aidalta. Bobby lähti kävelemään kohti koiraa piiskaa hitaasti  pyöritellen. Piiskan liikkeen ei todellakaan ole tarkoitus olla kova viuhahdus, vaan hidas ja painostava ja sitä kautta koiralle epämiellyttävä. Kun Bobby oli esitellyt piiskan Rhosille, väännettiin sille vielä käyttäytymismalli liinalla. Lähdin kävelemään Bobbyn ohjeiden mukaan kohti koiraa piiskaa hitaasti heilutellen. Tullessani lähemmäksi aloin osoittamaan piiskalla kohti koiraa. Samanaikaisesti Bobby veti liinasta ja laittoi koiran peruuttamaan alta.

Tämän jälkeen Bobby otti Rhosin haltuun. Rhos pysäytettiin reilun 10 m:n päähän lapaista ja hitaalla piiskan heilutukselle Bobby sai sen kääntämään pään irti lampaista. Rhosille annettiin mahdollisuus lähteä flänkille ja Bobby liikkui lampaiden lähellä. Välittömästi jos Rhos katsoi lampaita se pysätettiin ja Bobby käänsi sen paineella kokonaan pos lampailta. Palkaksi sille annettiin mahdollisuus irroittaa ja lähteä flänkille. Bobby työsti tätä pitkään. Alussa yritin pysyä mukana kuviossa, mutta jossain vaiheessa vain seisoin syrjässä. Kun flänkkeihin liitettiin suunnat, kiihdytti koira välittömästi vauhtiaan. Bobby vaati sitä kuitenkin pitämään sitä hitaan temmon ja Rhos sai liikkua joko ravilla tai hyvin hitaalla laukalla. Katsetta ei saanut kääntää lampaisiin. Ajatuksena on, että Rhos oppii liikkumaan rauhallisena ja hätäilemättä lampaiden ympärillä ja samalla oppii kuinka paljon se itse vaikuttaa eläimiin. Liina oli jatkuvasti apuna ja kertalleen se jouduttiin palauttamaan lampaiden toiselta puolelta, kun se karkasi tasapainoon.

Treenisessiot olivat Rhosilla pitkiä ja henkisesti rankkoja. Ajoittain koira näytti siltä, että se lopettaa kokonaan paimentamisen ja kertalleen se yritti lähteä pellolta. Kuitenkin aina kun Rhos pääsi lampaiden lähelle ja pääsi työstämään niitä se oli heti täysillä mukana. Asenne vain oli parempi ja koira jaloillaan, jolloin se oli vähemmän uhkaava lampaille liikkeelle lähtiessään.

Viimeisen passin otin Magdalla. Halusimme saada oppia Bobbylta isojakoon eli sortteeraukseen, sillä Bobby on todella hyvä siinä. Onneksi olin seurannut Anjan ja Coelin treeniä vierästä, sillä Magda ei ollut hyvä. Magdalla on takana pitkä treenihistoria ja siihen on mahtunut myös asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Miehen läsnäolo, aktiivinen liikkuminen ja osallistuminen lampaiden järjestelyyn paineistivat ilmeisesti Magdaa. Se otti käskyjä huonosti vastaan, jätti jopa noudattamatta niitä (Magdalle erittäin harvinaista). Yhteen vasempaan jouduin antamaan useamman käskyn ja siinä vaiheessa koira ryntäsi ahtaasti koko hallussa olevan porukan ympäri. Magda oli huono ja minä menin lukkoon, enkä saanut sitä mitä olisin toivonut. Lopuksi otin viisi lammasta ja jaoin nistä kaksi, joita ajoin pellolla. Magda teki hyvän ja tehokkaan jaon, ajoi ja vielä häkitti lampaat ongelmitta. Bobby oli vilpittömän ihmeissään siitä, että sekä minä että koira osasimmekin jakaa ja ihmetteli kuinka sortteeraus saattoi olla niin huonoa.

Coel, Bobby ja Anja

Treenitahti ei hirveästi lampaita stressaa

Magda ajamassa kahta jaettua lammasta

Magdan passin jälkeen pakkamissemme koirat autoon ja lähdimme kohti satamaa.
Kurssista jäi paljon pohdittavaa. Ruotsalaisista koirista emme hirveästi saaneet irti. Bobby kyllä kertoi aina koirasta, mutta treeniä oli silti vaikea seurata. Passit eivät olleet kaikille koirille tasaisia. Rhos sai paljon treeniaikaa ja Bobby piti sekä koirasta että halusi työstää sitä, Jaloille nosto oli todella hyvä, itse en olisi sitä vielä tässä koulutuksen vaiheessa lähtenyt tekemään. Liinasta olisi paljon hyötyä, mutta en tiedä kuinka kymmeniä tai satoja metrejä pitkä liinaa toimisi meidän peloilla. Asenteen muokkaus on hyvää ja ajopiiskaa pystyn varmasti jatkossa hyödyntämään. Se, että saanko koiraan samaa oikeaa painetta ja osaanko höllätä paineen oikein ajoitettuna, on sitten eri asia. Katsotaan mitä jää käteen.

Hyttien siivous oli kesken eli ensimmäiseksi jouduttiin siiderille

Väsynyttä porukkaa. Viisi koiraa mahtuu yllättävän pieneen tilaan.

Zac (joka pyörähti Evalla lampailla) ja Rhos