maanantai 13. huhtikuuta 2015

Rhosin testi

Koska Ruotsin reissu lähestyy vääjäämättä ja koira viettää edelleen enemmän tai vähemmän tylsää elämää, ei minulla oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää Rhos lampailla. Ajoin Waltarin Eijalle ennen iltavuoroa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta oli kiva saada koiralle tuntumaa lampaisiin, mutta vähän hirvitti kuinka paljon se on ehtinyt patouttamaan kaikkia tämän hetkisen elämän myllerryksiä. Huoli oli onneksi turha, sillä koira tuntui ehkä paremmalta kuin koskaan :)

Treenasimme lauta-aidatulla pellolla. Treeniporukasta Eija oli erotellut meille todella toimivan ryhmän. Mukana oli yksi vanhempi uuhi ja loput olivat nuoria, vähän paimennettuja risteytyksiä. Ne reagoivat koiraan hyvin, eivätkä hakeutuneet ihmiseen. Koska  loppuporukka oli samalla laitumella katoksen yhteydessä olevassa aitauksessa, joutui koira tekemään koko ajan töitä.

Ensimmäisessä setissä teimme ihan perusflänkkitreeniä, vähän peruskuljetusta ja irroituksia aidasta. Kokeilin Rhosin kanssa myös poispäin ajoa, mutta se oli Hopolle haastavaa vedon takia. Halusin, että koira ajattelee itse, joten Rhos sai haastetta treeniin. Sen piti käydä irroittamassa treeniporukka katoksen aitauksen kulmasta, missä loput lampaat seisoivat aidassa kiinni toisella puolella. Lähetys oli oikealle (tässä tapauksessa etäisyys ehkä 30-40 m) ja avatakseen kaarta tarpeeksi, piti koiran hypätä ojan yli metsikön puolelle. Rhos yritti lähteä liian tiukkaan, mutta pysäyttämällä ja uudella käskyllä se aukaisi ok. Se lähti  lujaa, mutta himmasi itse vauhtia lähestyessään lampaita. Se lähestyi aitaa pitkin (yhdellä kertaa tarvitsi uuden suunnan) ja lampaat reagoivat koiraan sekä aitauskessa että sen ulkopuolella. Seuraava haaste tuli siinä, kun osa treeniporukasta irtosi keskemmälle laidunta ja osa lähti juoksemaan puolikaaren muotoisen aitauksen reunoja. Rhosin korvien välissä surisi, mutta niin se vain kokosi lampaat minulle, vaikka yksilöiden välinen etäisyys oli kymmeniä metrejä. Aiemmin alkutreenistä vanhempi uuhi oli kokeillut pääseekö Rhosista läpi ja Rhos oli onnistunut palauttamaan sen porukkaan. Tämä helpotti haku/kasaamisharjoitusta, sillä nyt kenelläkään ei ollut ylitsepääsemätöntä vetoa.

Rhos sai levätä hetken ja lähetin Magdan aitauksen ulkopuolelta vastapäätä katosta täysin sokkona oikean kautta hakemaan lampaita Päivin Penni-pentuselle. Magda päätyi hyvin oikeaan paikkaan, mutta oli vaikeassa tilanteessa. Sen piti ymmärtää, että osa lampaista on aitauksessa ja saadakseen tuotua oikea porukan, sen pitää kiertää aitaa kello yhdeksää ja pystyäkseen nostamaan lampaat minulle, kuljettaa niitä ensin 90 asteen kulmassa oikealle aitauksen ohi ja vasta sen jälkeen se pystyy tuomaan ne. Katoksen takia minulla ei ollut mitään näköyhteyttä koiraan, joten helpotin aavistuksen Magdan tehtävää liikkumalla itse laitumen ulkoreunaa oikealle ja kannustamalla tunnetuksi tulleella "Magda, Magdalla". Lopulta hyvin lyhyen ajan kuluessa näin liikettä ja Magda toi tyytyväisenä treenilampaita minulle. Tein vielä poispäinajoa kertaalleen edestakaisin laitumen reunaa vasten niin, että vedon lisäksi Eijan Simi pyöri aidan vierellä. Oikea ajopaikka löytyi varmaan kymmenen metrin päästä aidasta ja Magda työsti lampaita linjalla mallikkaasti. Magdan osuus kesti vain muutamia minuuteja. Tämän jälkeen se piti Penni-pentuselle lampaita kasassa. Penni on nyt 4kk ja kohtaa lampaat tosissaan ja häntä tiukasti vatsan alla. Hyvä Penni!

Rhosin toinen setti oli kevyempi. Aluksi vähän flänkkiä ja sen jälkeen kokeiltiin ajoa aitaa  vasten, mutta  se oli vielä kovin haastellista. Lopussa treenattiin aidasta irroitusta niin, että lampailla oli vetoa. Alkuun Rhos tiukensi flänkkejä, mutta oivalsi itse, että laajentamalla flänkkiä, kontrolli elämiin säilyi paremmin. Annoin myös kolmesti lampaiden lähteä vetoon. Yksi nuorista tarttui aina hanakasti tlanteeseen, mutta Rhos kävi sen  kääntämässä vauhdista takaisin. Kahdesti se leikkasi linjan, mutta kolmannella piti ehkä paremmasta lähtöasetelmasta johtuen saman puolen. Vain ensimmäisellä kerralla varoitin koiraa ylhäällä.


Koska Eijalta ei ole kuvaa, laitan tähän kuvan viime talven Elma-messujen näytöksestä. Kun katsoo koiran ilmetta, voi vain kuvitella paljonko minä nautin tilanteesta....


"Rento-Rhos"- not ja suffolkit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti