Treeniä ja Bobbyn kurssi Ruotsissa 17.-18.4

Paimennuskauden aloitus länsinaapurissa on muodotus jo lähes traditioksi. Viime keväänä olimme Jessican Dewin, Sinin, Magdan ja Rhosin kanssa Lena Karlssonin luona Smålandissa. Tällä kertaa Anja oli ilmoittanut meidät Bobby Dalzielin kurssille viikonlopuksi ja sopinut perjantain treenipäiväksi.

Turunlinnan puisto on tullut vuosien varrella koirille tutuksi

Rhy ja Rhos

PERJANTAI aamuna ajelimme sateessa kohti Uppsalaa. Eva Karlsson oli sopinut Lena Brunin kanssa yhteistreeneistä Grandis Lamm-tilalla, jossa Lena toimi lampurina. Tarkoitus oli treenata "look backeja" isolla pellolla. Kun saavuimme perille oli pahin sade onneksi jo ohi, mutta tuuli oli kova. Pelto ei ollut mikään erityisen suuri, pidempi haku max 250. Olimme odottaneet jotain kivojakevyitä  ruotsalaisia lampaita, mutta meitä odottikin dorset-texel risteytykset, joilla oli kohtuullisen kova veto takaisin laumaan. Lyhyesti tiivistettynä treeni ei vastannut odotuksia. Meidän koirilla (Magda, Rhy, Coel) ei ollut ongelmia liikuttaa (purematta) lampaita, osalla ruotsalaisista kyllä.
Treenistä: lähetin Magdan ensi oikealla. Se jätti kaaren vajaaksi ja kovasta vastatuulesta johtuen en saanut pillillä korjattua kaarta, puhumattakaan, että koira olisi lähtenyt nostamaan. "Magda, Magdalla" sain koiran viimein liikkeelle. Alun se tuli ärsyttävän kovaa flänkäten, ennen kuin sain sen kuulolle. Vaikka toinen lauma tuotiin piilosta, tiesi Magda mitä oli tulossa. Kun yritin korjata sen linjaa oikealle, lähti Magda ennakoimaan kääntöä ja heitti irti lampaista ja etsi toista laumaa. Koska kohta oli täysin väärä, se leikkasi linjan. Pitkän taistelun jälkeen pakotin sen aina takaisin ko porukkaan ja vasta neljännellä kerralla sain sen lähtemään oikein. Siitäkin kerrasta jäi fiilis, että koira ehti kääntymään ennen käskyä... Treeni ei ollut hyvä Magdalle, mutta ei se muiltakaan ongelmitta sujunut. Koska lampailla oli kova veto takaisin, lähti ensimmäinen porukka käytännössä koiran perään heti kun koira päästi irti. Tämä taas tarkoitti sitä, että apukoira oli pakko lähettää ottamaan haltuun ensimmäinen porukka asap. Tämä taas häiritsi usein treenaavan koiran toista nostoa. Meille riitti yksi haku per koira.

Magda pitämässä kakkosporukkaa piilossa

Grandis Lamm

Näiden treenien jälkeen suuntasimme Evan luokse Seglingen tilalle. Tällä kertaa treenasimme leppoisissa tunnelmissa kevyillä ja liikkuvilla lampailla. Rhosin ensimmäinen passi oli hetkittäin aika haipakkaa. Se onnistui ärsyttämään/säikyttämään lampaat heti ensikosketuksessa, minkä jälkeen lampaat päättivät olla luottamatta siihen.Toisella passilla otin itseäni niskasta kiinni ja ajoin Rhosia koko ajan ajan "sormi silmässä". Tämä sujui jo huomattavasti paremmin ja lampaat pysyivät rauhallisina. Kertaalleen se kävi kääntämässä häkissä olleiden uuhien luokse juoksevan uuhen oikeinkin hyvin. Passi ei ollut erityisen pitkä, sillä jatkuva keskittyminen oli minulle todella haastavaa.
Magdan kanssa tein muutaman lyhyehkön haun ja ajoimme ylipäätään kaikilla muilla koirilla kuin Rhosilla "rataa". Vetokohdassa meni minulta molemmilla kerroilla ajoitus väärin ja menetimme lampaat häkille. Loppukevennykseksi Eva sanoi meille minkä väriset lampaat jätetään porukkaan sortteerauksen jälkeen. Magda teki sen tuurilla heti alkuun jakona, mutta jatkoin valuttamista niin, että sille jäi vain yksi uuhi pidettäväksi. Tämän leppoisan vierailun jälkeen suuntasimme Tukholman eteläpuolella Sorundaan.

Eva, Anja ja dorper karitsa

LAUANTAINA suuntasimme Inge ja Kåre Tallbäckin tiluksille. Anja on ollut aiemmin sekä Bobbyn kurssilla että hänen luonaan Skotlannissa treenamassa Braella. Minulle Bobby oli uusi tuttavuus. Alkuun näytin mitä Rhosin kanssa on tehty. Olin jotenkin puolivillainen ja omalla sijoittumisella sain vain vähän painetta koiraan. Bobby halusi, että lähetän Rhosin hakemaan lampaat ja annan sen tuoda ne minulle puuttumatta lainkaan sen tekemiseen. Rhos lähti asiallisesti, mutta silmä veti sen sisään lopussa. Se tuli vauhdilla lampaiden taakse ja toi ne minulle kohtuullisen kovaa. Tämän jälkeen alkoi Rhosin työstö. Bobby halusi, että se nostetaan jaloilleen (samaa mieltä!), sillä sekä mennessään maahan että noustessa ylös se liikkuu kuin lentokone kiitoradan päässä ja painostaa/säikyttää lampaita. Tämän lisäksi Rhos saa ottaa kontaktia lampaisiin ainoastaan ollessaan oikealla asenteella.
Rhos laitettiin pitkään liinaan ja pyysin sitä ajamaan lampaita. Bobby piti liinaa ja seurasi Anjan kanssa kauempana. Bobbyn ohjeiden mukaan sanoin Rhosille "stand". Koska koira ei osannut käskyä ennestään, se meni maahan stopin kuullessaan . Bobby veti sitä liinasta taakse päin saadakseen sen nousemaan. Jos tämä ei auttanut. Kävelin minä koiran luokse, nostin sen jaloilleen ja sanoin painokkaasti "stand". Koira meni alkuun hyvin epävarmaksi, mutta koska halu paimentaa on niin suuri, päästiin harjoitusta vaikeuttamaan jo ensimmäisellä passilla. Siirryin peruskuljetusasetelmaan Bobbyn ja Anjan jäädessä pitkälle taakse (koira ei osaa yhdistää liinaa eli epämiellyttävää tunnetta & apuhenkilöä). Tämä astelma on jo huomattavasti vaikeampi, sillä koiran intensiteetti kasvaa, kun ohjaaja on lampaiden toisella puolellla. Koska Bobby puhuu niin paljon oli treeni erittäin haastava. "Stand" käskyn jälkeen koiran oli välillä seistävä useita minuutteja paikoillaan ja jos se liikkui tai vaihtoi asentoa, kävelin sitä kohti. Joskus tämä riitti korjaamaan koiran asennon ja silloin otin heti paineen pois eli palasin takaisin. Välillä piti mennä sen luokse, palauttaa se oikeaan kohtaan ja nypätä pannasta ja antaa uusi painokas "stand". Passin loppuun kävelin nurkkaan ja Rhos sai pitää minulle lampaita pakoalueen rajalla. Bobby halusi kuitenkin vääntää käskyä koiralle rautalangasta ja minun piti työntää lampaat pois nurkasta aitaa pitkin. Oli selvää, että Rhos lähti pysäyttämään niitä, joten "stand" sai taas lisävahvistusta.

Käyttöohjeita. Etualalla Jak

Rhos

Bobby kokeilee Coelia ahtaassa

Coel on täysin peloton ja hakee lampaisiin katsekontaktia

Ennen toista passia Rhos ei halunnut edes katsoa pellolle

JATKUU....

Rhosin testi

Koska Ruotsin reissu lähestyy vääjäämättä ja koira viettää edelleen enemmän tai vähemmän tylsää elämää, ei minulla oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää Rhos lampailla. Ajoin Waltarin Eijalle ennen iltavuoroa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta oli kiva saada koiralle tuntumaa lampaisiin, mutta vähän hirvitti kuinka paljon se on ehtinyt patouttamaan kaikkia tämän hetkisen elämän myllerryksiä. Huoli oli onneksi turha, sillä koira tuntui ehkä paremmalta kuin koskaan :)

Treenasimme lauta-aidatulla pellolla. Treeniporukasta Eija oli erotellut meille todella toimivan ryhmän. Mukana oli yksi vanhempi uuhi ja loput olivat nuoria, vähän paimennettuja risteytyksiä. Ne reagoivat koiraan hyvin, eivätkä hakeutuneet ihmiseen. Koska  loppuporukka oli samalla laitumella katoksen yhteydessä olevassa aitauksessa, joutui koira tekemään koko ajan töitä.

Ensimmäisessä setissä teimme ihan perusflänkkitreeniä, vähän peruskuljetusta ja irroituksia aidasta. Kokeilin Rhosin kanssa myös poispäin ajoa, mutta se oli Hopolle haastavaa vedon takia. Halusin, että koira ajattelee itse, joten Rhos sai haastetta treeniin. Sen piti käydä irroittamassa treeniporukka katoksen aitauksen kulmasta, missä loput lampaat seisoivat aidassa kiinni toisella puolella. Lähetys oli oikealle (tässä tapauksessa etäisyys ehkä 30-40 m) ja avatakseen kaarta tarpeeksi, piti koiran hypätä ojan yli metsikön puolelle. Rhos yritti lähteä liian tiukkaan, mutta pysäyttämällä ja uudella käskyllä se aukaisi ok. Se lähti  lujaa, mutta himmasi itse vauhtia lähestyessään lampaita. Se lähestyi aitaa pitkin (yhdellä kertaa tarvitsi uuden suunnan) ja lampaat reagoivat koiraan sekä aitauskessa että sen ulkopuolella. Seuraava haaste tuli siinä, kun osa treeniporukasta irtosi keskemmälle laidunta ja osa lähti juoksemaan puolikaaren muotoisen aitauksen reunoja. Rhosin korvien välissä surisi, mutta niin se vain kokosi lampaat minulle, vaikka yksilöiden välinen etäisyys oli kymmeniä metrejä. Aiemmin alkutreenistä vanhempi uuhi oli kokeillut pääseekö Rhosista läpi ja Rhos oli onnistunut palauttamaan sen porukkaan. Tämä helpotti haku/kasaamisharjoitusta, sillä nyt kenelläkään ei ollut ylitsepääsemätöntä vetoa.

Rhos sai levätä hetken ja lähetin Magdan aitauksen ulkopuolelta vastapäätä katosta täysin sokkona oikean kautta hakemaan lampaita Päivin Penni-pentuselle. Magda päätyi hyvin oikeaan paikkaan, mutta oli vaikeassa tilanteessa. Sen piti ymmärtää, että osa lampaista on aitauksessa ja saadakseen tuotua oikea porukan, sen pitää kiertää aitaa kello yhdeksää ja pystyäkseen nostamaan lampaat minulle, kuljettaa niitä ensin 90 asteen kulmassa oikealle aitauksen ohi ja vasta sen jälkeen se pystyy tuomaan ne. Katoksen takia minulla ei ollut mitään näköyhteyttä koiraan, joten helpotin aavistuksen Magdan tehtävää liikkumalla itse laitumen ulkoreunaa oikealle ja kannustamalla tunnetuksi tulleella "Magda, Magdalla". Lopulta hyvin lyhyen ajan kuluessa näin liikettä ja Magda toi tyytyväisenä treenilampaita minulle. Tein vielä poispäinajoa kertaalleen edestakaisin laitumen reunaa vasten niin, että vedon lisäksi Eijan Simi pyöri aidan vierellä. Oikea ajopaikka löytyi varmaan kymmenen metrin päästä aidasta ja Magda työsti lampaita linjalla mallikkaasti. Magdan osuus kesti vain muutamia minuuteja. Tämän jälkeen se piti Penni-pentuselle lampaita kasassa. Penni on nyt 4kk ja kohtaa lampaat tosissaan ja häntä tiukasti vatsan alla. Hyvä Penni!

Rhosin toinen setti oli kevyempi. Aluksi vähän flänkkiä ja sen jälkeen kokeiltiin ajoa aitaa  vasten, mutta  se oli vielä kovin haastellista. Lopussa treenattiin aidasta irroitusta niin, että lampailla oli vetoa. Alkuun Rhos tiukensi flänkkejä, mutta oivalsi itse, että laajentamalla flänkkiä, kontrolli elämiin säilyi paremmin. Annoin myös kolmesti lampaiden lähteä vetoon. Yksi nuorista tarttui aina hanakasti tlanteeseen, mutta Rhos kävi sen  kääntämässä vauhdista takaisin. Kahdesti se leikkasi linjan, mutta kolmannella piti ehkä paremmasta lähtöasetelmasta johtuen saman puolen. Vain ensimmäisellä kerralla varoitin koiraa ylhäällä.


Koska Eijalta ei ole kuvaa, laitan tähän kuvan viime talven Elma-messujen näytöksestä. Kun katsoo koiran ilmetta, voi vain kuvitella paljonko minä nautin tilanteesta....

"Rento-Rhos"- not ja suffolkit

31.3 Rönnäs

Koska karitsoinnit ovat vain kerran vuodessa, pitää vapaapäivät käyttää hyödyksi. Tälläkin kertaa kuivitimme alkuun Magdan kanssa, minkä jälkeen oli luova suunnittelutauko. Lampaita järjesteltiin uusiksi ja Samulin ohjeiden mukaan siirsimme Anjan kanssa lopulta kolme uuhi-karitsaporukkaa ja yhden setin synnyttämättömiä uuhia uusiin karsinoihin. Kaksi siirroista tehtiin lampoloiden välillä. Isä ja poika eli Rhy ja Rhos istuivat autossa älyköiden (Magda, Coel) tehdessä töitä. Hyvin suunniteltu oli puoliksi tehty, joten siirrot olivat varsin sujuvia. Vain kertaalleen Magda jäi vahingossa uuhen ja karitsan väliin ja sai sen tuta nahoissaan.

Tänään synnytystahti oli kiivas. Hallissa taisi synnyttää vain yksi uuhi, mutta pihatossa oli Gottfried-päls ahkeroinut kunnolla niin, että kahdeksan synnytystä tuli hyvin lyhyen ajan sisään. Yksi synnyttäneistä oli sellaisessa maidossa, että siltä sai (lue; sitä joutui lypsämään) ternit useammallekin karitsalle.
Taas kerran tuli todettua myös se, että kirjalliset työt eivät ole minua varten. Synnytysten ylös kirjaaminen oli huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi lypsäminen.

Koska Rhos on pysynyt täysin oireettomana, pyöräytin sen todella lyhyesti sisällä ja teemana oli rauhallinen ravitempo flänkeillä. Tarkoitus oli kuivittaa treeniuuhet Rhosin kanssa, mutta mukavauussyistä päädyin Magdaan.

Emäntä itse oikaisemassa jalkoja - huomaa etusorkka

Sama kaksikko muutaman tunnin kuluttua

Taatusti tuoretta

Pääsiäiskoristeet

Muistutus minulle

Magdan juoksu alkoi viime keskiviikkona eli 25.3. Juoksuväli oli yli 8 kk. Toistaiseksi tilanne on kotona rauhallinen ja Rhos ottaa hyvin vähän hajua Magdasta.

Magda on siis tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta.

Rönnäs 26.3

Koska tällä stressaavalla työviikolla oli vain yksi vapaa, päätin irrottaa aivot arjesta. Eve ajoi meille Turusta jo varhain aamulla ja pienen ihmettelyn jälkeen pakkasimme Kharonin (Deco x Kurumi), Saken (Anjan Zac, joka oli lomaillut Evellä) ja Magdan autoon ja lähdimme Rönnäsiin viettämään erilaista päivää. Perillä Anja odotti meitä. Alkuun kuivitimme Even kanssa pihattolampolan synnyttämättömät uuhet, Eve juotti karitsointiboxien asukit ja minä taiteilin tuttikaritsoiden kanssa. Tämän jälkeen punnitsimme ja korvamerkitsimme karitsoita. Tällä välin Anja touhusi omia hommiaan ja avusti yhden synnytyksen.

Magda kuivitusapuna. Mammat ovat kohtuullisen suuria :)

Ruokatauon jälkeen otin Magdan kanssa treeniporukan ulos, kun muut jäivät vielä lampolaan. Vaihteeksi teimme taas epämääräisiä jakoja ja pitoa, Saas nähdä mitä tämmöisestä treenaamisesti seuraa, epäilen, että ei kovin hyvää. Tämän jälkeen pyöräytin Samulin Frostia lampailla, Anja testasi Sakkea ja myös Karppa pääsi muistelemaan miltä paimennus tuntuu. Ennen kotiin lähtöä kokosimme vielä muutamia karsinoita synnyttäville mammoille pässien vanhaan tilaan.
Tässä vaihteluksi lammaskuvia.

Viikonlopun lammastelut SUNNUNTAI

Alkuun olin ajatellut viettää yhden ihan oikean vapaapäivän, mutta aurinkoinen sää "pakotti" lähtemään liikkeellle. Tällä kertaa suuntana oli Murto. Linda oli aloittanut projektin, missä talvilaitumelle pystytettiin katos niin, että treeniuuhet pääsevät muuttamaan ulos ja tiineet saavat jäädä omaan rauhaansa. Murron oma porukka oli jo tehnyt suurimman työn ja oma osuus jäi lähinnä olkien levittämiseen ja siinäkin Joskin Iida oli apuna.

Olin alkuun viemässä treeniporukka kaksvitoseen (matkaa joitain satoja metrejä) pelkästään Magdan kanssa, mutta lampaat päättivät reagoida vieraaseen koiraan voimakkaammin ja olivat tulossa minusta yli, vaikka koira oli kaukana. Nappasin  alkumatkasta Rhosin autosta ja otin sen toppariksi. Rhosin työskentely topparina ei ole todellakaan oppikirjan mukaista, sillä se liikkuu usein aivan liian lähellä ja käy välillä pysättämässä lampaat. Se kuitenkin pysyy hyvin edessä ja vaikka se härveltää, se osaa antaa lampaille tilaa edetä, eikä tarvitse juurikaan käskytystä. Tämä ominaisuus näkyi Rhosissa jo viime kesänä, sillä huolimatta muista haasteista, pystyin tekemään Rönnesissä isojenkin laumojen laidunsiirtoja niin, että Magda ajoi ja Rhos oli topparina.

Matkalla kaksvitoseen laidunpätkän poikki (c) Joski

Rhosin treenin nimi oli flänkki-simputus ja suuntien opettaminen/vahvistaminen eli itse treeni ei ollut koiralle koko aikaa helppoa ja mukavaa. Flänkkien aukaisussa käytin nyt hieman kyseenalaista keinoa ja seison itse tolppana. Ajatuksena on saada koiralle ideaa flänkin oikeasta muodosta. Toisella tapaa asettumalla yritän saada koiraan sen verran painetta, että se lähtisi puhtaasti liikkeelle (flänkille). Tein Rhosilla kaksi settiä ja liitän tähän mukaan linkin toisen setin alusta. Edellisenä päivänä Rhos oli treenannut sisätiloissa isommalla laumalla, missä mm joutui käyttämään päätään ja vaistojaan sekä työskentelemään ahtaassa ja pitämään ja hallitsemaan lampaita. Juuri tästä vastapainosta johtuen en koe mitenkään huonona välillä treenata hieman "kurinalaisemmin".

TREENILINKKI:  https://www.youtube.com/watch?v=0MOCTFat2B4

Pienelle miehelle tuli iso hiki,

Magdan kanssa tein yllättäen taas vain jonkun jaon ja pitämis- sekä kääntymisharjoituksia. Magda.parka ei ole muuta koko talvena tehnytkään, joten onpa mielenkiintoista nähdä, missä tilassa lähityöskentely ihan oikeasti on - tai sitten ei -

Kun myös Joski ja Linda olivat omat settinsä tehneet, vein Rhosilla ja Magdalla uuhet takaisin, mutta ensimmäsitä kertaa talvilaitumelle. Ilman koiria tämäkin siirto olisi voinut olla haastavampi. Pienen lisäpuuhastelun jälkeen palasin kotiin viikonloppua viettämään. Tänään aikaa meni vain 4h, kun eilen olin poissa 10h. Aina välillä tulee miettineeksi, onko tämä kaikki sen arvoista, mutta ainakin vielä tuntuu siltä.

Magda on jossain lampaiden takana, Rhos topparina

Viikonlopun lammastelut LAUANTAI

Ajoimme aamupäivästä Rönnesiin. Samulilla oli karitsoinnit alkaneet pari päivää aiemmin, joten  pääsimme heti pienesti hommiin. Punnitsimme ja korvamerkitsimme viiden uuhen karitsat, merkkasimme siirrettävä "perheet" ja yhdistimme kolme uuhta karitsoineen.

Uuhi on kävellyt toisesta lampolasta karitsoiden perässä

Uusi mammaosasto ja karitsoillla äidit vielä hakusessa

Tulevia mammoja

Ennen hommien alkua alkoi aiemmin limonut ensikko synnyttämään kuollutta karitsaa (en halunut kuvia heti teksin alkuun). Karitsasta näkyi toinen takakinner ja koska uuhella ei ollut maito laskeutunut ja karitsa oli kuollut, ei uuhi ollut juurikaan avautunut. Liukasteella sain takajalan oikaistua ja toisen kintereen löysin, mutta en saanut sitä käännettyä. Anja oikaisi jalan vielä pienemmillä käsillään ja jatkoin uuhen auttamista. Hissukseen karitsa tuli ulospäin ja lopulta myös hartiat tulivat esiin. Jostain syystä pää ja etujalat eivät enää tulleet yhtäaikaa, joten käänsin etujalan kerrallaan ulos, minkä jälkeen pää syntyi helposti. Ilman ultraa oli mahdoton sanoa, oliko uuhella vielä karitsaa/karitsoita kohdussa. Käynnin aikana syntyi pihattolampolassa yhdet kolmoset ja ykkönen.

Ilme kertoo paljon

Keskonen

 

Hommien jälkeen treenasimme koiria jonkun verran poistoeläimillä sisätiloissa. Rhos oli parempi kuin aikaisemmin . Se on sisällä flänkeillä paremmin auki kuin ulkona (ja karsinan malli ei ole helpoin) ja menee enimmäkseen rauhallisesti ahtaaseen ja maltti pitää myös pitämisessä. Kohti kävely on parempaa ennen kuin koira väsyy. Yhdessä setissä onnistuin jakamaan Rhosilla parinkymmenen eläimen porukkaa. Saan sen irti ja/tai etäämmälle lampaista painostavalla "pois" käskyllä, joka on opetettu ihan muualla. Se maltaa odottaa, kun järjestelen rakoa ja kun laumat ovat riittävän etäällä toisistaan, tulee Rhos myös väliin ja pitää yllättävänkin hyvin sille osoitettuja lampaita.

Magdalla tein ainoastaan muutamia jakoja ja pitoa, mikä ei tällä kertaa sujunut erityisen hyvin. Siirtoon laitumelle Magda pääsi mukaan

Rhos pitää lampaita minulle

Sisätreenin jälkeen tsemppasimme ja otimme muutaman lampaan ulos. Tein Rhosilla kaksi lyhyttä pätkää. Koska naapuritalossa oli ihmisiä nautiskelemassa aurinkoisesta säästä ja täysin tyynessä äänet kuuluivat turhankin hyvin, olin hieman puolivillainen Rhosin kanssa. Tästä treenin osasta ei varmasti ollut mitään hyötyä, sillä Rhos ei ole sen tyyppinen koira, että sen kanssa voisi tehdä "vähän sinne päin". Onneksi saimme Anjasta ja Frostista kuvattua "Pois tasapainosta" - videomateriaalia Next Step-kurssia varten.

Anja ja Frost

Negatiivinen geenitesti

Joka on siis positiivinen uutinen :)
Magda on myös CEA-clear IGS-clearin lisäksi.

Yllätysveto

Nimittäin Magda ja Deco on nähty agility-hallilla!

Kävin viemässä lampaan roippeita Purinalle Pirjolle ja Samille. Koska olen sitten oikeasti juossut itseni jalattomaksi (totaalinen juoksukielto) pyöräytti Pirjo ystävällisesti molempia koiria vähän esteillä.

Deco teki lähettämällä oikeasti ilmiöimäisen hienot kepit, ensimmäisellä hetsauksella pujotteli varmasti loppuun, vaikka Pirjo oli reilusti takana. Toisella kertaa lähetys avokulmaan, vaikea takaaleikkaus ja koira pujottelee edellä loppuun asti. Joku on Decon joskus hyvin kouluttanut ja se en ole ollut minä :). Magda taas on minun kouluttamani, eikä se osannut mennä keppejä kiertokulmasta, saati pujotellut loppuun asti. Sen sijaan se teki saksalaiset hyvin, tuli muutenkin ohjaukseen ja kääntyi yllättävän pieneen ja helpon näköisesti. Aa oli hieno, vaikka en ymmärräkään, mitä vikaa siinä on, että koira vapautuu joka kerta eri käskyllä :p

Magda ja Deco tarkkailevat Breezen keppejä

Todistusaineistoa. kuva Pirjo Yli-Juuti

Kuvapläjäys lampailta 15.2.

Tässä pentutohinassa unohtui päivittää kuulumiset parin päivän takaa.
Sunnuntai aamu aukeni aurinkoisena ja pienessä pakkasessa. Laitoin kauniin sään piristämänä Eija Waltarille viestiä ja kysyin onnistuisiko treenaaminen hänen luonaan (liukkaus, hanki etc.). Kyllä-vastauksen saatuani käytin koirat ulkona ja pakkasin Rhosin ja Magdan autoon. Ilokseni Päivi sanoi tulevansa paikalle kameran kanssa.

Eijalle päästyäni kiersimme ensin lenkin koirien kanssa. Treeniryhmä eroteltiin muusta porukasta ja veimme ne aitaukseen Magdan, Rain ja Sennan avustuksella. Vaikka hankikanto kesti koirat ja ihmiset, petti pinta kuitenkin osittain lampaiden sorkkien alla. Tästä johtuen lampaat eivät erityisen mielllään halunneet liikkua ja koska emme halunnet rasittaa niitä ylimääräistä, täytyi treenit sopeuttaa olosuhteisiin.

Olin ajatellut harjoitella Rhosin kanssa poispäinajoa ja lampaan kohtaamista. Sen sijaan jouduimme harjoittelemaan enimmäkseen flänkkejä ja vähän kohti kävelyä. Sain myös tehtyä hyvän "sisätreenin" kaarikatoksessa, jossa oli olkipatja pohjalla. Rhosin pää piti hyvin lampaiden ja seinän välissä, vasemmalle tempo oli enimmäkseen rauhallinen, mutta oikealle näkyi välillä pientä kiirehtimistä. Pellolla Rhos ei ole kunnolla auki päästään. Flänkit lähtevät helposti tiukkoina ja imu lampaisiin on kova. Kuvissa se näyttää siltä, että se olisi tosi tiukasti koko ajan kiinni eläimissä, vaikka se ei ihan niin pahalta tunnukaan. Onneksi Eija lohdutti, että Rhos ei livenä ole ihan yhtä kamalan näköinen asenteeltaan kuin kuvissa.

Magda joutui myös aluksi flänkkien aukaisun uhriksi. Se inhoaa sitä edelleen sydämensä pohjasta ja alkuun seisoi joka stopista muulina. Onneksi halu tehdä töitä menee treenin vastemielisyyden edelle, mutta en myöskään viitsi koiraa pitkään "kiusata". Tämän jälkeen teimme muutaman jaon, mihin yhdistyi luonnostaan pitotreeni ja loppuun valuttelin (ei ihan oikea sana) valittuja lampaita toiseen porukkaan. Tämä on hyvää malttitreeniä Magdalle, joka jossain vaiheessa varsinkin nuorempana ampui salamana jokaiseen olettamaansa rakoon jaossa.

Seuraavista kuvista kuuluu kiitos Päivi Sumulehdolle!

 RHOS

Lampaiden painamista liikkeelle...

... missä Rhosin maltti on kasvanut.

Flänkeissä riittää todellakin työmaata.

Hyvällä asenteella lampaiden ja aidan väliin.

MAGDA

Magda-muulin mielenosoitus -> täysin irti lampaista

Yksi tapa lähestyä ja kääntää lampaat 1/2

2/2

Toinen tapa lähestyä ja kääntää lampaat 1/2

2/2

Kolmas tyyli ottaa lampaat haltuun 1/2

2/2

Magda odottaa jakoon tuloa