Rhosin testi

Koska Ruotsin reissu lähestyy vääjäämättä ja koira viettää edelleen enemmän tai vähemmän tylsää elämää, ei minulla oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää Rhos lampailla. Ajoin Waltarin Eijalle ennen iltavuoroa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta oli kiva saada koiralle tuntumaa lampaisiin, mutta vähän hirvitti kuinka paljon se on ehtinyt patouttamaan kaikkia tämän hetkisen elämän myllerryksiä. Huoli oli onneksi turha, sillä koira tuntui ehkä paremmalta kuin koskaan :)

Treenasimme lauta-aidatulla pellolla. Treeniporukasta Eija oli erotellut meille todella toimivan ryhmän. Mukana oli yksi vanhempi uuhi ja loput olivat nuoria, vähän paimennettuja risteytyksiä. Ne reagoivat koiraan hyvin, eivätkä hakeutuneet ihmiseen. Koska  loppuporukka oli samalla laitumella katoksen yhteydessä olevassa aitauksessa, joutui koira tekemään koko ajan töitä.

Ensimmäisessä setissä teimme ihan perusflänkkitreeniä, vähän peruskuljetusta ja irroituksia aidasta. Kokeilin Rhosin kanssa myös poispäin ajoa, mutta se oli Hopolle haastavaa vedon takia. Halusin, että koira ajattelee itse, joten Rhos sai haastetta treeniin. Sen piti käydä irroittamassa treeniporukka katoksen aitauksen kulmasta, missä loput lampaat seisoivat aidassa kiinni toisella puolella. Lähetys oli oikealle (tässä tapauksessa etäisyys ehkä 30-40 m) ja avatakseen kaarta tarpeeksi, piti koiran hypätä ojan yli metsikön puolelle. Rhos yritti lähteä liian tiukkaan, mutta pysäyttämällä ja uudella käskyllä se aukaisi ok. Se lähti  lujaa, mutta himmasi itse vauhtia lähestyessään lampaita. Se lähestyi aitaa pitkin (yhdellä kertaa tarvitsi uuden suunnan) ja lampaat reagoivat koiraan sekä aitauskessa että sen ulkopuolella. Seuraava haaste tuli siinä, kun osa treeniporukasta irtosi keskemmälle laidunta ja osa lähti juoksemaan puolikaaren muotoisen aitauksen reunoja. Rhosin korvien välissä surisi, mutta niin se vain kokosi lampaat minulle, vaikka yksilöiden välinen etäisyys oli kymmeniä metrejä. Aiemmin alkutreenistä vanhempi uuhi oli kokeillut pääseekö Rhosista läpi ja Rhos oli onnistunut palauttamaan sen porukkaan. Tämä helpotti haku/kasaamisharjoitusta, sillä nyt kenelläkään ei ollut ylitsepääsemätöntä vetoa.

Rhos sai levätä hetken ja lähetin Magdan aitauksen ulkopuolelta vastapäätä katosta täysin sokkona oikean kautta hakemaan lampaita Päivin Penni-pentuselle. Magda päätyi hyvin oikeaan paikkaan, mutta oli vaikeassa tilanteessa. Sen piti ymmärtää, että osa lampaista on aitauksessa ja saadakseen tuotua oikea porukan, sen pitää kiertää aitaa kello yhdeksää ja pystyäkseen nostamaan lampaat minulle, kuljettaa niitä ensin 90 asteen kulmassa oikealle aitauksen ohi ja vasta sen jälkeen se pystyy tuomaan ne. Katoksen takia minulla ei ollut mitään näköyhteyttä koiraan, joten helpotin aavistuksen Magdan tehtävää liikkumalla itse laitumen ulkoreunaa oikealle ja kannustamalla tunnetuksi tulleella "Magda, Magdalla". Lopulta hyvin lyhyen ajan kuluessa näin liikettä ja Magda toi tyytyväisenä treenilampaita minulle. Tein vielä poispäinajoa kertaalleen edestakaisin laitumen reunaa vasten niin, että vedon lisäksi Eijan Simi pyöri aidan vierellä. Oikea ajopaikka löytyi varmaan kymmenen metrin päästä aidasta ja Magda työsti lampaita linjalla mallikkaasti. Magdan osuus kesti vain muutamia minuuteja. Tämän jälkeen se piti Penni-pentuselle lampaita kasassa. Penni on nyt 4kk ja kohtaa lampaat tosissaan ja häntä tiukasti vatsan alla. Hyvä Penni!

Rhosin toinen setti oli kevyempi. Aluksi vähän flänkkiä ja sen jälkeen kokeiltiin ajoa aitaa  vasten, mutta  se oli vielä kovin haastellista. Lopussa treenattiin aidasta irroitusta niin, että lampailla oli vetoa. Alkuun Rhos tiukensi flänkkejä, mutta oivalsi itse, että laajentamalla flänkkiä, kontrolli elämiin säilyi paremmin. Annoin myös kolmesti lampaiden lähteä vetoon. Yksi nuorista tarttui aina hanakasti tlanteeseen, mutta Rhos kävi sen  kääntämässä vauhdista takaisin. Kahdesti se leikkasi linjan, mutta kolmannella piti ehkä paremmasta lähtöasetelmasta johtuen saman puolen. Vain ensimmäisellä kerralla varoitin koiraa ylhäällä.


Koska Eijalta ei ole kuvaa, laitan tähän kuvan viime talven Elma-messujen näytöksestä. Kun katsoo koiran ilmetta, voi vain kuvitella paljonko minä nautin tilanteesta....

"Rento-Rhos"- not ja suffolkit

31.3 Rönnäs

Koska karitsoinnit ovat vain kerran vuodessa, pitää vapaapäivät käyttää hyödyksi. Tälläkin kertaa kuivitimme alkuun Magdan kanssa, minkä jälkeen oli luova suunnittelutauko. Lampaita järjesteltiin uusiksi ja Samulin ohjeiden mukaan siirsimme Anjan kanssa lopulta kolme uuhi-karitsaporukkaa ja yhden setin synnyttämättömiä uuhia uusiin karsinoihin. Kaksi siirroista tehtiin lampoloiden välillä. Isä ja poika eli Rhy ja Rhos istuivat autossa älyköiden (Magda, Coel) tehdessä töitä. Hyvin suunniteltu oli puoliksi tehty, joten siirrot olivat varsin sujuvia. Vain kertaalleen Magda jäi vahingossa uuhen ja karitsan väliin ja sai sen tuta nahoissaan.

Tänään synnytystahti oli kiivas. Hallissa taisi synnyttää vain yksi uuhi, mutta pihatossa oli Gottfried-päls ahkeroinut kunnolla niin, että kahdeksan synnytystä tuli hyvin lyhyen ajan sisään. Yksi synnyttäneistä oli sellaisessa maidossa, että siltä sai (lue; sitä joutui lypsämään) ternit useammallekin karitsalle.
Taas kerran tuli todettua myös se, että kirjalliset työt eivät ole minua varten. Synnytysten ylös kirjaaminen oli huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi lypsäminen.

Koska Rhos on pysynyt täysin oireettomana, pyöräytin sen todella lyhyesti sisällä ja teemana oli rauhallinen ravitempo flänkeillä. Tarkoitus oli kuivittaa treeniuuhet Rhosin kanssa, mutta mukavauussyistä päädyin Magdaan.

Emäntä itse oikaisemassa jalkoja - huomaa etusorkka

Sama kaksikko muutaman tunnin kuluttua

Taatusti tuoretta

Pääsiäiskoristeet

Perjantai 20.3 - tämä päivä

Viikonlopusta piti tulla mukava ja paimennustäyteinen.
Perjantaina meidän piti mennä Joskin kanssa Murtoon ja lauantaille oli sovittu treffit Rönnäsiin. Perjantai aamuna isot koirat tulivat normaalisti keittiöön ja kaikki oli hyvin. Kun lähdin viemään niitä pissalle, tuli Rhos ramppia (Rhosin ocd aikainen viritys, joka on nyt käytössä pennuilla) alas oikeaa etujalkaa pahasti ontuen ja könkkäsi pihan läpi kolmella jalalla. Soitin Arille päivällä ja pyysin katsomaan Rhosin kunnon. Se ei vieläkään halunnut astua jalalle, eikä tassusta tai varpaista löytynyt vikaa.

Soitin Joskille tilanteesta ja Joski lupasi, taas kerran lomallaan, tulla katsomaan koiria. Koska Rhos aristi voimakkaasti olkaansa, ei meidän auttanut muu, kuin lähteä kuvaamaan koiraa. Jos kaiken epäoleellisen pudottaa käynnistä , kuten sen, että jouduin soittamaan Espoon Eläinsairaalaan ja kysymään kumpi olka on leikattu, kuvattiin Rhos läpi ja aloitettiin kipulääkitys. Leikatussa eli kipeässä jalassa oli selkeästi nähtävissä operoitu kohta rosoisella pinnalla ja pieni caudaalinen osteofyytti.

Joskilla ei ole kokemusta operoitujen jalkojen katsomiseen, joten kuvat lähetittiin eteenpäin ja alkuun ahdistus vain kasvoi. Lauantaina Rhos oli vielä kovin kipeä, mutta sunnuntaina palasi pilke sen silmään. Kuin ihmeen kautta sain Rhosin jo maanantaina Jan Räihälle ja olin jo valmistautunut uuteen tähystykseen. Vastaanotolla Hopo ei ollut missään määrin helposti tutkittavissa, lähinnä vain jalaton, kuten silloin kuin hain sen. Kuitenkin tukimusten ja kohentuneen voinnin perusteella Janne epäili, että kyseessä olisi ollut väliaikainen tapaturma, eikä otumisen koskaan selvinnyt. Tällä hetkellä Rimadyl on pudotettu annokseen 1 x vrk ja ulkona käydään vain hihnassa. Kävylymatkaa pidennetään vähitellen ja ainakin vielä näyttää hyvältä.

Sen lisäksi, että Joski hoiti Rhosia, hän myös kuskasi minut ja Magdan lenkille

Vielä lauantaina Rhos oli hyvin kipeä

Viikonlopun lammastelut SUNNUNTAI

Alkuun olin ajatellut viettää yhden ihan oikean vapaapäivän, mutta aurinkoinen sää "pakotti" lähtemään liikkeellle. Tällä kertaa suuntana oli Murto. Linda oli aloittanut projektin, missä talvilaitumelle pystytettiin katos niin, että treeniuuhet pääsevät muuttamaan ulos ja tiineet saavat jäädä omaan rauhaansa. Murron oma porukka oli jo tehnyt suurimman työn ja oma osuus jäi lähinnä olkien levittämiseen ja siinäkin Joskin Iida oli apuna.

Olin alkuun viemässä treeniporukka kaksvitoseen (matkaa joitain satoja metrejä) pelkästään Magdan kanssa, mutta lampaat päättivät reagoida vieraaseen koiraan voimakkaammin ja olivat tulossa minusta yli, vaikka koira oli kaukana. Nappasin  alkumatkasta Rhosin autosta ja otin sen toppariksi. Rhosin työskentely topparina ei ole todellakaan oppikirjan mukaista, sillä se liikkuu usein aivan liian lähellä ja käy välillä pysättämässä lampaat. Se kuitenkin pysyy hyvin edessä ja vaikka se härveltää, se osaa antaa lampaille tilaa edetä, eikä tarvitse juurikaan käskytystä. Tämä ominaisuus näkyi Rhosissa jo viime kesänä, sillä huolimatta muista haasteista, pystyin tekemään Rönnesissä isojenkin laumojen laidunsiirtoja niin, että Magda ajoi ja Rhos oli topparina.

Matkalla kaksvitoseen laidunpätkän poikki (c) Joski

Rhosin treenin nimi oli flänkki-simputus ja suuntien opettaminen/vahvistaminen eli itse treeni ei ollut koiralle koko aikaa helppoa ja mukavaa. Flänkkien aukaisussa käytin nyt hieman kyseenalaista keinoa ja seison itse tolppana. Ajatuksena on saada koiralle ideaa flänkin oikeasta muodosta. Toisella tapaa asettumalla yritän saada koiraan sen verran painetta, että se lähtisi puhtaasti liikkeelle (flänkille). Tein Rhosilla kaksi settiä ja liitän tähän mukaan linkin toisen setin alusta. Edellisenä päivänä Rhos oli treenannut sisätiloissa isommalla laumalla, missä mm joutui käyttämään päätään ja vaistojaan sekä työskentelemään ahtaassa ja pitämään ja hallitsemaan lampaita. Juuri tästä vastapainosta johtuen en koe mitenkään huonona välillä treenata hieman "kurinalaisemmin".

TREENILINKKI:  https://www.youtube.com/watch?v=0MOCTFat2B4

Pienelle miehelle tuli iso hiki,

Magdan kanssa tein yllättäen taas vain jonkun jaon ja pitämis- sekä kääntymisharjoituksia. Magda.parka ei ole muuta koko talvena tehnytkään, joten onpa mielenkiintoista nähdä, missä tilassa lähityöskentely ihan oikeasti on - tai sitten ei -

Kun myös Joski ja Linda olivat omat settinsä tehneet, vein Rhosilla ja Magdalla uuhet takaisin, mutta ensimmäsitä kertaa talvilaitumelle. Ilman koiria tämäkin siirto olisi voinut olla haastavampi. Pienen lisäpuuhastelun jälkeen palasin kotiin viikonloppua viettämään. Tänään aikaa meni vain 4h, kun eilen olin poissa 10h. Aina välillä tulee miettineeksi, onko tämä kaikki sen arvoista, mutta ainakin vielä tuntuu siltä.

Magda on jossain lampaiden takana, Rhos topparina

Viikonlopun lammastelut LAUANTAI

Ajoimme aamupäivästä Rönnesiin. Samulilla oli karitsoinnit alkaneet pari päivää aiemmin, joten  pääsimme heti pienesti hommiin. Punnitsimme ja korvamerkitsimme viiden uuhen karitsat, merkkasimme siirrettävä "perheet" ja yhdistimme kolme uuhta karitsoineen.

Uuhi on kävellyt toisesta lampolasta karitsoiden perässä

Uusi mammaosasto ja karitsoillla äidit vielä hakusessa

Tulevia mammoja

Ennen hommien alkua alkoi aiemmin limonut ensikko synnyttämään kuollutta karitsaa (en halunut kuvia heti teksin alkuun). Karitsasta näkyi toinen takakinner ja koska uuhella ei ollut maito laskeutunut ja karitsa oli kuollut, ei uuhi ollut juurikaan avautunut. Liukasteella sain takajalan oikaistua ja toisen kintereen löysin, mutta en saanut sitä käännettyä. Anja oikaisi jalan vielä pienemmillä käsillään ja jatkoin uuhen auttamista. Hissukseen karitsa tuli ulospäin ja lopulta myös hartiat tulivat esiin. Jostain syystä pää ja etujalat eivät enää tulleet yhtäaikaa, joten käänsin etujalan kerrallaan ulos, minkä jälkeen pää syntyi helposti. Ilman ultraa oli mahdoton sanoa, oliko uuhella vielä karitsaa/karitsoita kohdussa. Käynnin aikana syntyi pihattolampolassa yhdet kolmoset ja ykkönen.

Ilme kertoo paljon

Keskonen

 

Hommien jälkeen treenasimme koiria jonkun verran poistoeläimillä sisätiloissa. Rhos oli parempi kuin aikaisemmin . Se on sisällä flänkeillä paremmin auki kuin ulkona (ja karsinan malli ei ole helpoin) ja menee enimmäkseen rauhallisesti ahtaaseen ja maltti pitää myös pitämisessä. Kohti kävely on parempaa ennen kuin koira väsyy. Yhdessä setissä onnistuin jakamaan Rhosilla parinkymmenen eläimen porukkaa. Saan sen irti ja/tai etäämmälle lampaista painostavalla "pois" käskyllä, joka on opetettu ihan muualla. Se maltaa odottaa, kun järjestelen rakoa ja kun laumat ovat riittävän etäällä toisistaan, tulee Rhos myös väliin ja pitää yllättävänkin hyvin sille osoitettuja lampaita.

Magdalla tein ainoastaan muutamia jakoja ja pitoa, mikä ei tällä kertaa sujunut erityisen hyvin. Siirtoon laitumelle Magda pääsi mukaan

Rhos pitää lampaita minulle

Sisätreenin jälkeen tsemppasimme ja otimme muutaman lampaan ulos. Tein Rhosilla kaksi lyhyttä pätkää. Koska naapuritalossa oli ihmisiä nautiskelemassa aurinkoisesta säästä ja täysin tyynessä äänet kuuluivat turhankin hyvin, olin hieman puolivillainen Rhosin kanssa. Tästä treenin osasta ei varmasti ollut mitään hyötyä, sillä Rhos ei ole sen tyyppinen koira, että sen kanssa voisi tehdä "vähän sinne päin". Onneksi saimme Anjasta ja Frostista kuvattua "Pois tasapainosta" - videomateriaalia Next Step-kurssia varten.

Anja ja Frost

Murto - sisätreeniä Rhos & Bryn

Linda, Brynin omistaja, kävi meillä eilen pentuja kurkkaamassa. Samalla sovimme, että ajaisin tänään Murtoon käyttämään Rhosia lampailla. Kiertelimme tiluksia ja totesimme, että lumen ja jään suhteen lampaita voisi ottaa ulos, joskin treeniolosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset. Lopulta laiskuus ja/tai saamattomuus voittivat ja päädyimmekin tekemään ainoastaan ahtaan paikan treeniä.

Erotimme porukasta viisi nuorempaa uuhta ja suljimme aidoilla lampolan ulkotilan hankalammat ulokkeet. Rhos sai jatkaa samaa treeniä kuin aiemmin eli rauhallisia flänkkejä, aidan ja lampaan väliin menoa sekä lampaan kohtaamista. Etenkin treenin alkuun aidan toisella puolella oleva hevonen toi Rhosiin lisäpainetta.
Tempo pysyi nyt lähes koko ajan hyvänä. Rhos on rauhallinen olemukseltaan ja liikkeet ovat puhtaat. Lampaiden kohtaaminen oli edelleen hetkittäin hankalaa ja se väistää mielellään flänkille tuijottavaa eläintä. Näin kuitenkin saman mitä viikko sitten Ninalla eli Rhos painaa tuijottavan uuhen  viereisiä eläimiä, jolloin sille hakalampi uuhi seuraa muiden perässä. Muutamia kertoja se käveli lampaita päin oikein mallikelpoisesti. Ennen kuin lopetin, seurasimme Rhosia, joka yksinään tasapainoitteli ja piti lampaita. Liikkeet olivat edelleen täysin puhtaat ja olemus rauhallinen. Välillä se väisti jotain tuijottavaa eläintä, mutta kävi tuuppaamassa porukkaa toisesta reunasta. Se piti lampaat asiallisesti kasassa.

Rhos pitää yksin ja rentona lampaita kasassa

Linda teki väliin Brynin kanssa. Bryn on käytännössä talven vain pitänyt uuhia, joten Linda varoitteli, että saattaisin nähdä jotain, mistä en ehkä tykkää. Onneksi tilanne oli päinvastoin. Brynillä oli puhtaat liikkeet, tempo enimmäkseen hyvä ja lampaita päin kävely todella vakuuttavaa. Kävimme läpi sitä, kuinka Bryniä on treenattu kohtaamaan ja pitämmään lampaat.

Roryn pentujen isä Bryn

Otin Rhosilla toisen toisen setin. Nyt sille laitettiin naru pantaan, että pääsisin paremmin auttamaan sitä. Heti sisälle mennessä asenne oli napakampi kuin ensimmäisellä kerralla. Tällä kertaa tehtiin enemmän poispäin ajoa ja päin kävelyä. Tämä paineisti selkeästi Rhosia ja se rupesi haukkailemaan paskaa. Minulla oli Rhosin kanssa paimennuksen aloittamisessa hankaluuksia ja kesti kauan, että opin luottamaan koiraan. Tällä hetkellä sen kanssa tekemisessä ei ole mitään "pelottavaa", vaikka se purki nuorempana jännityksen helposti puruun. Koirassa näkyy se, että sitä on jouduttu ottamaan käsiin ja nyt se tuntee olonsa valillä "aseettomaksi", eikä oikein tiedä miten hanskata tilanne. Olin pyrkinyt välttämään tätä tilannetta, mutta koska tähän on tultu, pitää koiran itseluottamusta rakentaa ja auttaa sitä löytämään keinoja selviytyä erilaisista tilanteista. Pyysin Lindaa näyttämään Rhosin kanssa, kuinka oli Bryniä opettanut. Tämän setin aikana näkyi silmissä kuinka koiran itseluottamus kasvoi. Kiitos Lindalle ja näitä lisää :)

Lampaanroippeita ja lyhyesti treeniä

Olin jo lähes unohtanut, että olin luvannut hakea Ninalta Tiirinkosken Tehtaalta lampaan sisäelimiä ja roippeita. Koska tänään ei ollut mitään erityistä ohjelmaa, oli hyvin aikaa pistäytyä Hämeenlinnassa. Anja lähti matkaseuraksi ja vaihteeksi pakkasimme itsemme autoon.

Ninalla on lampolassaan enimmäkseen gotteja ja ahvenanmaalaisia. Meillä oli viime syksystä Ninalta 16 uuhen ja karitsan porukka laiduntamassa toisella lohkolla. Meillä oli laidunten suhteen siitä poikkeuksellinen tilanne, että ruokaa oli enemmän kuin syöjiä. Ninalla on ensisijaisena työkoiranaan Teho, joka on varsin nimensä mukainen. Kasvamassa on vuosikas Ruotsintuonti Timi, jota oli tarkoitus samalla vilkaista.

Visiitin alkuun Nina näytti mitä oli nuorella koirallaan tehnyt. Se on oppinut painamaan lampaat rauhallisesti ulos lampolasta ja pitämään ne ulkona. Nyt käytiin läpi kuinka nuorelle koiralle voi/pitää opettaa tasapainoa ja kasaamista. Lampolan toisesta osasta siirrettin ruokintahäkit ulos, jolloin siitä sai oikein näppärän treenitilan. Anja siirsi Coelin kanssa pienen porukan toiselle puolelle ja näytti ihan perustreeniä, tasapainoa ja kuljetusta sekä havainnollisti kuinka vedot vaikuttavat koiran tasapainoon.

Tämän jälkeen treenasin Rhosilla periaatteessa samoja asioita. Lisänä oli ainoastaan tasapainon rikkomista ja lähettämistä ahtaisiin paikkoihin. Porukassa oli mukana yksi vanhempi uuhi, jonka Coel oli kokemuksellaan pakittanut. En ollut tajunnut kuinka paljon se pani painetta koiraan, ennen kuin lähetin Rhosin lampaiden taakse. Rhos pääsi yllättämään rysäyttämällä sinne todella kovaa ja vaikka osasin olla varuillani, se ehti tehdä sen toistamiseen. Lyhyemmästäkin treenistä tulee intensiivinen, kun liikutaan koiran mukavuusalueen ulkopuolella. Alussa autoin Rhosia niin, että sen ei tarvinnut kohdata vanhempaa uuhta. Kun harjoitus eteni, se ei edelleenkään halunnut kohdata ko uuhta, mutta siirsi porukkaa liikuttamalla muita eläimiä.

Anja otti Timin työstääkseen. Timistä huomasi, että se oli tottunut painamaan, ei kiertämään. Sillä on kuitenkin palikat kohdillaan ja Anjan avustamana se löysi tasapainon nopeasti. Lampaiden ja seinän väliin meno hirvitti, mutta ihmisen läsnäolo nosti nopeasti sen itsetuntoa. Kiva ja yhteistyökykyinen rekku.

Pyöräytin Rhosin toistamiseen. Tällä kertaa se joutui muokkaamaan lisää asennetta ja liikkumaan avonaisemmilla flänkeillä sekä jonkin verran kuljettamaan eläimiä. Se kohtasi uuhen paremmin ja kertalleen toi sitä mallikelpoisesti työstäen ilman pienintäkään ajatusta puremisesta, vaikka tilanne oli sille vaikea. Kun pysäytin koiran, se lohmaisi ainoan kerran treenin aikana ison suullisen paskaa, kuin ottaakseen pitkän huikan kossupullosta.

Anja näytti vielä Ninalle muutaman jutun, mitä treenata tai tehdä koiran kanssa. Tämän jälkeen pakkasimme pahvilaatikot autoon ja sanoimme hyvästit.

Coel ja Rhos tarkkailevat Anjan ja Timin treeniä

Kuvapläjäys lampailta 15.2.

Tässä pentutohinassa unohtui päivittää kuulumiset parin päivän takaa.
Sunnuntai aamu aukeni aurinkoisena ja pienessä pakkasessa. Laitoin kauniin sään piristämänä Eija Waltarille viestiä ja kysyin onnistuisiko treenaaminen hänen luonaan (liukkaus, hanki etc.). Kyllä-vastauksen saatuani käytin koirat ulkona ja pakkasin Rhosin ja Magdan autoon. Ilokseni Päivi sanoi tulevansa paikalle kameran kanssa.

Eijalle päästyäni kiersimme ensin lenkin koirien kanssa. Treeniryhmä eroteltiin muusta porukasta ja veimme ne aitaukseen Magdan, Rain ja Sennan avustuksella. Vaikka hankikanto kesti koirat ja ihmiset, petti pinta kuitenkin osittain lampaiden sorkkien alla. Tästä johtuen lampaat eivät erityisen mielllään halunneet liikkua ja koska emme halunnet rasittaa niitä ylimääräistä, täytyi treenit sopeuttaa olosuhteisiin.

Olin ajatellut harjoitella Rhosin kanssa poispäinajoa ja lampaan kohtaamista. Sen sijaan jouduimme harjoittelemaan enimmäkseen flänkkejä ja vähän kohti kävelyä. Sain myös tehtyä hyvän "sisätreenin" kaarikatoksessa, jossa oli olkipatja pohjalla. Rhosin pää piti hyvin lampaiden ja seinän välissä, vasemmalle tempo oli enimmäkseen rauhallinen, mutta oikealle näkyi välillä pientä kiirehtimistä. Pellolla Rhos ei ole kunnolla auki päästään. Flänkit lähtevät helposti tiukkoina ja imu lampaisiin on kova. Kuvissa se näyttää siltä, että se olisi tosi tiukasti koko ajan kiinni eläimissä, vaikka se ei ihan niin pahalta tunnukaan. Onneksi Eija lohdutti, että Rhos ei livenä ole ihan yhtä kamalan näköinen asenteeltaan kuin kuvissa.

Magda joutui myös aluksi flänkkien aukaisun uhriksi. Se inhoaa sitä edelleen sydämensä pohjasta ja alkuun seisoi joka stopista muulina. Onneksi halu tehdä töitä menee treenin vastemielisyyden edelle, mutta en myöskään viitsi koiraa pitkään "kiusata". Tämän jälkeen teimme muutaman jaon, mihin yhdistyi luonnostaan pitotreeni ja loppuun valuttelin (ei ihan oikea sana) valittuja lampaita toiseen porukkaan. Tämä on hyvää malttitreeniä Magdalle, joka jossain vaiheessa varsinkin nuorempana ampui salamana jokaiseen olettamaansa rakoon jaossa.

Seuraavista kuvista kuuluu kiitos Päivi Sumulehdolle!

 RHOS

Lampaiden painamista liikkeelle...

... missä Rhosin maltti on kasvanut.

Flänkeissä riittää todellakin työmaata.

Hyvällä asenteella lampaiden ja aidan väliin.

MAGDA

Magda-muulin mielenosoitus -> täysin irti lampaista

Yksi tapa lähestyä ja kääntää lampaat 1/2

2/2

Toinen tapa lähestyä ja kääntää lampaat 1/2

2/2

Kolmas tyyli ottaa lampaat haltuun 1/2

2/2

Magda odottaa jakoon tuloa

Kuntoilu jatkuu

Olen yrittänyt juosta Rhosin ja Magdan kanssa 3 x viikossa. Tosin lauantaina (8 pvä) ja eilen tapahtui talven ihme ja pääsin liikkelle Kikcparkilla. Ensimmäisellä kerralla koirat vetivät ilman apuja reilut 2 km ja eilen lähemmäs 4 km kahdessa pätkässä. Eilen osa lenkistä kulki pilkkopimeässä metsässä otsalampun valossa. Kun annoin koirien kulkea osan matkaa vapaana toi Rhos peuran ja Magda stoppasi sen hetkeksi haukahtamalla pari kertaa. Onneksi molempien riistavietti on täysin hallittavissa ja elikko sai jatkaa matkaansa.

Kunnon kohotuksesta sen verran, että tein ensimmäisen juoksukokeilun 20.1 (en ole ikinä eläessäni aikaisemmin juossut) Silloin matka oli 4.74 km ja kn 7.9 km/h. Tänään juostiin 7.0 km keskinopeudella 10 km/h. Näihin vauhteihin sisältyvät kevyemmät aloitukset ja lopetukset.

Olen antanut koirille vetojen jälkeen (niiden täytyy vetää/juosta tuntumalla) Fitdogin potato recoveria ja seuraavan yön ovat nukkuneet BOTit päällä. Molemmat näyttävät olevan ihan asiallisessa kunnossa. Omaan tukkoisuuteen helpotti puhdas proteiini.

Ihan oikeastiko jatketaan tuonne, ihmettelee Magda

Kännykän kamera ei ihan riitä metsässä epätasaisessa, vauhdissa ja pimeydessä